Kangasalan vaellusvideo vaikuttaa
Kangasalan Evakkovaelluksesta koottu video tekee eläviksi heinäkuussa 2013 järjestetyn seitsemännen Evakkovaelluksen tunnelmat.
Vaikkutavinta antia dokumentissa ovat osanottajat. Kuvakertomus näyttää, miten huolellisesti vaeltajat olivat valmistautuneet tapahtumaan. Evakkotielle lähdön ja sodan ajan tunnelmat syntyivät entiajan vaatetuksesta, hevoskärryistä, vanhoista autoista.
Vaellusvideo kuvaa myös hyvin, miten valtava joukko tuhat sata vaeltajaa oli kulkiessaan kaunissa kesäsäässä. Reitti johti Äijälästä, Kangasalan Karjalaisesta Kulttuurikeskuksesta historiallisen Liuksialan kartanon pihapiirin ja sieltä kartanon kappelin kautta takaisin Äijälään. Videolle on tallennettu ohjelmakohtia reitin eri vaiheilta.
Vaelluskulkueelle kertyi mittaa peräti puolitoista kilometriä, kun itse reitin pituus oli noin neljä kilometriä. Muut luvut kertovat samaa: kulkuluvat loppuivat kesken, mutta niitä voitiin kirjoittaa 942 kappaletta Hernekeittoannoksia meni 604, kahvia juotiin 501 kuppia, piirakoita myytiin 990 kappaletta ja lettuja paistettiin 467 annosta. Kangasalan Karjalaseura kantoi päävastuun vaelluksen järjestelyissä, joissa oli mukana lähes 30 yhteistyötahoa kuten Karjalaseurojen Tampereen piiri, Evakkolasten yhdistys, kaksi teatteria, kaksi automuseota ja kaksi kuoroa.
Dokumentin vaellusosuus päättyy Virolahden Karjalaseuran edustajien Kaisu Rokan ja Anni Talsin tuomaan tervehdykseen, jolla vaeltajat toivotetaan tervetulleeksi heinäkuussa 2014 Virolahdelle. Siellä järjestetään kahdeksas valtakunnallinen Evakkovaellus lauantaina 16.7.. Tallenteen pituus on noin tunti.
Vaellusvideota voi tilata Kauko Äikäs, 041 50 60 523 tai [email protected]. Hinta postikuluineen on 25 euroa.
........................................................................................................................................................
Kuvasarja vaellukselta, kuvat Risto Vallo
Lisää kuvia kuvat Kauko Äikäs
Sari Pekosen kuva-albumiin pääset tästä
Katso Youtubesta Kollaasi Evakkovaelluksesta Kangasalla 2013 - by Maja Mikula:
http://www.youtube.com/watch?v=PPCX_Y002mw
Evakkovaelluksella ennätysosanotto
Jopa toista tuhatta vaeltajaa taivalsi evakkotietä sunnuntaina 14.7. Kangasalla, jossa järjestettiin seitsemäs valtakunnallinen Evakkovaellus. Evakkovaellus on tunnematka, jolla eläydytään evakkoon lähdön tunnelmiin ja kunnioitetaan evakkotielle joutuneita.
Vaeltajille oli varattu seitsemän sataa kulkulupaa, joiden loputtua jaettiin vielä pari sataa lipuketta eivätkä kaikki paikalle tulleet saaneet tätäkään lappua todisteeksi osallistumisesta. Kangasalan Karjalaseuran yhteistyössä lukuisten yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämä tapahtuma kesti aamusta iltaan ja tarjosi runsaasti ohjelmaa.
Vaellus kulki noin neljän kilometrin matkan Äijälästä Kangasalan Karjalaisesta Kulttuurikeskuksesta historiallisen Liuksialan kartanon pihapiiriin ja sieltä edelleen Liuksialan kartanon kappelin kautta takaisin Äijälään. Vaellusreitillä nähtiin kävellen matkaa tehneiden satojen evakoiden lisäksi useita hevosten vetämiä evakkokärryjä. Kapealla soratiellä tunnelmaa tiivistivät vielä vastaan ajaneet sotilaita rintamalle kuljettaneet kuorma-autot. Evakkotietä kulki niin ikään lammas karitsoineen ja Liuksialan pihapiirissä pieni vasikka muistutti eläinten evakkomatkoista. Liuksialan kartanon avuliaisuus ja myötämielisyys varmisti vaelluksen järjestelyt.
Kangasalan Pikkuteatterin ja Ramppi-teatterin esitykset avajaisissa, Liuksialan taukopaikalla ja vaelluksen palattua jälleen Äijälässä purkivat sanoiksi evakoiden tuntemuksia. Niitä välitti niin ikään Äijälään koottu lapsen evakkotaipaleesta kertova näyttely, joka kysyy "Mihi myö männää?" Useampi sata vaeltaja oli kokenut omakohtaisesti evakkoon lähdön. Heille Kangasalan Karjalaseuran puheenjohtaja Liisa Teittinen oli valmistanut rusettitunnuksen.
Sodan todellisuudesta kertoi vanhojen autojen kulkueeseen osallistunut linja-autosta ambulanssiksi muutettu haavoittuneita aikanaan kuljettanut auto, joka on nykyisin Tieliikennemuseo Mobilian kokoelmissa, josta paikalla oli muitakin autoja. Niitä oli myös Vehoniemen automuseosta. Näyttävän autokulkueen toteuttamisessa oli mukana vielä Veteraanikuorma-autoseura
Karjalan Kaiku -kuoro ja Kangasalan Laulun ystävät -kuoro esiintyivät useampaan kertaan kuten myös Valkeakosken musiikkiopiston kanteleryhmä, jonka soittama Konevitsan kirkonkellot herkisti tunnelmat kappelin hartaushetkessä.
Tarjolla olleet muurinpohjaletut osoittautuivat aivan liian suureksi menestykseksi, sillä herkkuja piti jonottaa pitkään. Vaikka Äijälässä on vuosien mittaan järjestetty monenlaisia tilaisuuksia, Evakkovaellus toi myös Äijälään ennätyssuuren yleisön.
Evakkovaelluksesta valmistuu aikaisempien vuosien tapaan tallenne dvd. Levykkeen hinta on postikuluineen 25 euroa. Sitä voi tilata Kauko Äikäs, Rusakonraitti 3 D 19, 36200 Kangasala, puh. 041 5060 523, [email protected].
Evakkolapset ry:n hallituksen jäsenen Anne Kuorsalon avajaispuhe.
Ensi vuonna Evakkovaellus järjestetään Virolahdella. Virolahden Karjalaseura järjestää tapahtuman jo kolmannen kerran. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan syksyn aikana.
Evakkolasten tarina elää näyttelyssä
Evakkolasten vaiheet on ensimmäistä kertaa koottu näyttelyksi, joka jo nimessään kysyy "Mihi myö männää?". Sen on rakentanut Kangasalan Karjalaseura osana sunnuntaina 14.7. 2013 järjestettävää seitsemättä valtakunnallista Evakkovaellusta.
Näyttelyn kuvataulut käyvät läpi evakkolapsen vaiheet alkaen Talvisodan evakkomatkasta, paluusta takaisin kotiin, joutumisesta toistamiseen evakkotielle ja asettumisesta uusille asuinsijoille. Kuvataulut muistuttavat, miten myös lapset joutuivat sodan aikana ja sen jälkeen osallistumaan aikuisten töihin. Silti leikkejäkään ei ole unohdettu. Tosin sekin käy ilmi, ettei kaikissa sijoituspaikoissa lasten leikkejä katsottu hyvällä silmällä.
SA-kuvien pohjalta rakennettuihin kuvatauluihin lasten muisteluita on poimittu kirjoista Evakkolapset ja Evakkotie. Kuvakertomuksia täydentävät näyttelyesineet, joita ei ole monia, mutta jotka ovat sitä arvokkaampia Näyttelyä koottaessa paljastui juuri se, miten vähän aineellisia muistoja on evakkolasten vaiheista ylipäänsä säilynyt.
Kuluneita ja vaatimattomia leikkivälineitä on niin ikään heitetty pois. Kangasalan Karjalaisessa Kulttuurikeskus Äijälässä voi onneksi ihailla vaikkapa pieniä koivun kaarnasta valmistettuja leikkikissoja. Myös muutama nukke on esillä samoin kuin tytön muistokirja 1930-40 -luvuilta värssyineen ja kiiltokuvineen.
Esillä on myös kovia kokenut mutta kaikesta selvinnyt pikkuvauvan kylpyvati, joka on toimittanut kylvövakankin virkaa. Vati on perintökalleus siinä kuin kastemalja, joka on ostettu Heinjoen Ristseppälän Osuuskaupasta jo 1930-luvulla. Se teki Talvisodan evakkomatkan, palasi Karjalaan ja selvisi samoin toisesta evakkomatkasta.
Näyttelyn avajaisissa Maisa Suominen kertoi lähdöstä Viipurista kesäkuussa 1944. Monet äidit lapsineet olivat tuolloin lähteneet kaupungista turvaan läheiselle maaseudulle. Kun äiti, isoäiti, 11-vuotias isosisko, kolme ja puolivuotias Maisa ja vuoden ikäinen nuorin sisko olivat 19.6. palaamassa helteessä Viipuriin lähteäkseen sitten junalla varsinaiselle evakkomatkalle, tie kaupunkiin oli tyhjä. Ohi ajaneet sotilaat poimivat matkalaiset kyytiin ja ottivat pienimmän hyttiin. Kun sitten sotilaat jättivät matkalaiset autosta, nuorin unohtui hyttiin kunnes yksi sotilaista juoksi kävelijöiden perään ja toi pienokaisen. Tilanne kuvaa hyvin sitä painetta, missä elettiin.
Kun kahden naisen ja kolmen tytön joukko sitten pääsi junaan, tulivat lentokoneet ja evakuoitavien piti juosta metsään. Maisa Suominen muisteli sitä, miten oli vihainen pikkusiskolle, joka alkoi itkeä kadotettuaan tuttinsa. Alle nelivuotias Maisa nimittäin pelkäsi tuolloin, että pikkusisaren itkun kuulevat pommikoneet löytävät juuri heidät.
Evakkomatkan jatkokaan ei ollut helppo: Tampereelta Siuroon matkattiin vuotavassa veneessä, johon ahdetuista aikuisista kaikki pumppasivat vettä pois. Tähän aikuisten joukkoon laskettiin Maisan11-vuotias isosisko. Myöhemmästä asumisesta maalaistalossa Maisa muistaa vain isoäidin kuoleman keuhkokuumeeseen.
Perhe sijoitettiin isän työn myötä Hyvinkäälle, josta saatu ensimmäisen koti on nyt Rautatiemuseon kahvilana. Tässä pienessä punaisessa talossa sodan jälkeen asuneista tuli elinikäisiä ystäviä, kertoi Maisa Suominen.
Evakkolasten vaiheet kokoavat näyttelytaulut ovat erinomainen tietoisku, mutta myös helposti liikuteltavia. Näyttelyn soisi kiertävän mahdollisimman monilla paikkakunnilla kertomassa, mitä nyt eläköityneet Suomen hyvinvoinnin rakentajat ovat omassa lapsuudessaan kokokeet. Kangasalan Karjalainen Kulttuurikeskus on kesäkauden avoinna sunnuntaisin 13-16, muulloin sopimuksen mukaan. Lisätietoja. Tiedote tässä
Anne Kuorsalo
