Virolahden Evakkovaelluksesta syntyi tutkimusta

Evakkovaellus teki mahdolliseksi kokea menneisyyttä nykyisyydessä. Näin voi tiivistää ja yksinkertaistaa Virolahdella 10.6. 2006 järjestetystä ensimmäisestä Evakkovaelluksesta tehdyn tieteellisen esityksen johtopäätöksiä.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella työskentelevä tutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen on analysoinut Evakkovaellusta englanninkielisessä tieteellisessä julkaisussa "Social & Cultural Geography", joka keskittyy sosiaali- ja kulttuurimaantieteen aiheisiin. Lue lisää tästä.

Evakkous vaikutti monin tavoin
Evakkovaellus keräsi satoja osanottajia

"Evakkous on selvästi vaikuttanut sen kokeneisiin ihmisiin, se on jäytänyt
tai katkeroittanut tai antanut empatian kykyä eri syistä pakon edessä
liikkeelle joutuneita kohtaan tai lisännyt yleistä elämän ymmärrystä, vielä
luovuutta." Näin totesi valtioneuvos Riitta Uosukainen avatessaan 4.7.2009
kolmannen valtakunnallisen Evakkovaelluksen Virolahdella. Puhe kokonaisuudessaan täällä.

Toisen kerran Virolahdella järjestetty Evakkovaellus keräsi viisi- jopa
kuusisataa osanottajaa tunnematkalle evakkotielle. Kahdeksan ja puolen
kilometrin vaellusreitillä muisteltiin, miltä tuntuu äkkilähtö omasta
kodista. Samalla vaellus oli kunnianosoitus kaikille evakkotiestä
selviytyneille.

Vaelluksen avaaja ja suojelija valtioneuvos Uosukainen muisteli omaa
evakkotietään ja kokosi yhteiset tunteet toteamukseen: samalla matkalla
ollaan vielä. "Evakkous ilmenee syvästi ajatuksissa ja hupaisasti arjessa:
en millään henno heittää pois vaatteita ja tavaroita; niitähän voi vielä
tarvita. Ja aina ostan kasvunvaraa, niin että lapsenlapsen
Berliinin-tuliaishattukin hulahti syvälle otsalle."

Uosukainen nimesi myös kaksi voimanlähdettään: olen nainen ja olen
karjalainen. "Kumpaakin ominaisuutta on pyritty käyttämään nöyryytykseen ja
alistamisen välineenä, mutta olen kaikissa vaiheissani tehnyt voitavani
saattaakseni konkreettisesti näkyville naiseuden ja karjalaisuuden parhaat
puolet ja voiman. Evakkous on tuonut vahvan lisävivahteen karjalaisuuteeni."

Evakkovaellus lähti liikkeelle Pyterlahden Opistonmäeltä, kun ratsain
saapunut rakuunaluutnantti oli tuonut evakuointi-ilmoituksen. Se määräsi
kävelemään ensin Virojoen kirkolle, josta oli sitten jatkokuljetus
eteenpäin. Siviilejä suojaamaan saatiin myös joukkoja, joita oli asemissa
reitin varrella.

Valtaosa vaeltajista oli pukeutunut evakkoajan asuun. Evakkovuosien
tunnelmaan johdattivat hevosten, sotilaiden ja lottien lisäksi myös reitin
varren askareet. Heinää niitettiin viikatteella ja laitettiin seipäille
ennen kuin lähdettiin. Pyterlahden kyläyhdistyksen monin tavoin elävöittämän
vaellusreitin varrelle oli kerääntynyt myös väkeä evakoita ihmettelemään --
aivan kuin kotiseudultaan pakenevia ihmeteltiin aikanaan. Nyt evakot
ikuistettiin digi- ja kännykkäkuviin.

Virolahden kirkolla vaelluksen päättäneessä kenttähartaudessa rovasti Ismo
Saarikoski muisteli omaa evakkomatkaansa Virolahdelta Helsinkiin. Suomessa
on ollut evakkoja yli 400 000, sillä evakkoon on lähdetty Karjalan lisäksi
myös Sallasta, Lapista ja Porkkalasta. Lapin ja Porkkalan evakot pääsivät
palaamaan takaisin kotiseuduilleen.

Nuorimmat vaeltajat kulkivat vielä rattaissa. Vanhimmat muistelivat omaa
varsinaista evakkotietään, sitä miltä lapsesta ja nuoresta tuntui, kun
pommikoneet ilmaantuivat päälle ja piti heittäytyä suojaan. Kulkipa ainakin
yksi nuorista vaeltajista reitin paljain jaloin. Avojaloin joutui kulkemaan
osa evakoistakin, kun sateet kesäkuussa 1944 hajottivat muutenkin huonoja
jalkineita.

Evakkovaelluksen järjestivät Evakkolapset ry. ja Virolahden Karjala-seura
ry. yhteistyössä lukuisten virolahtelaisten järjestöjen kanssa.

Evakkolapset kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana vaelluksen
järjestelyissä. Erityiskiitos Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle,
Suoja-säätiölle, Virolahden kunnalle ja seurakunnalle.

Kuvat Lauri Kosonen

Lisää kuvia vaellukselta 4.7. 2009.